Hopeaesineiden leimat Suomessa
Suomessa leimatut Hopeaesineet pitävät sisällään pääsääntöisesti: Tarkastusleiman, Nimileiman/Kuvioleiman, Pitoisuusleiman, Paikkakuntaleiman sekä Vuosileiman.
Leimojen järjestys ja määrä voi vaihdella, koska kaikki leimat eivät ole pakollisia. Varsinkin vanhemmissa esineissä on monesti monipuolisemmat leimat kuin uudemmissa.
Leimojen selityksiä:
Nimileima – Nimileiman avulla selviää esineen valmistanut suomalainen kultaseppä. Nimileima on pakollinen. Voit etsiä suomalaisia nimileimoja täältä.
Kuvioleima – Kuvioleima voi olla nimileiman tilalla ja siitä selviää esineen valmistanut yritys tai henkilö. Voit etsiä suomalaisia kuvioleimoja täältä.
Tarkastusleima – Suomessa nykyään käytössä oleva tarkastusleima on sydänpohjalle leimattu kruunu ja se takaa, että esineen pitoisuusleima pitää paikkansa. Leima on nykyään vapaaehtoinen ja sitä ei välttämättä löydy kaikista esineistä. Voit lukea tarkastusleimoista lisää täältä.
Pitoisuusleima – Pitoisuusleima kertoo kuinka suuri osa esineestä on puhdasta hopeaa. Esimerkiksi 830H – esineessä on puhdasta hopeaa 83%. Pitoisuusleima on pakollinen. Voit lukea lisää pitoisuusleimoista täältä.
Paikkakuntaleima – Paikkakuntaleima kertoo millä paikkakunnalla esine on valmistettu. Voit lukea lisää paikkakuntaleimoista täältä.
Vuosileima – Vuosileima kertoo minä vuonna esine on valmistettu. Esimerkiksi leima: X7 kertoo, että valmistusvuosi on 1975. Voit lukea lisää vuosileimoista täältä.
Huomioi seuraava hopeaesineistä!
Vaikka esineestä löytyisi hopean leimat, niin se ei aina tarkoita, että se olisi valmistettu kokonaan hopeasta. Esineessä voi olla hopeaosan lisäksi muita materiaaleja kuten metallia, hartsia, hiekkaa, lasia, kristallia… Tällaisia esineitä ovat esimerkiksi monet ottimet, maljakot ja kynttilänjalat. Jos esineestä halutaan selville hopean osuus on se lähes aina purettava osiin rikkomalla. Hopean osuutta voidaan arvioida myös asiantuntevan henkilön avustuksella.
Muita leimattuja hopeaesineitä:
